Mutkikkaita urapolkuja

                         Urapolkuja vai seikkailureittejä?
                          Kuinka sinä rakennat tarinaasi?

"En ole kokenut omakseni rakentaa varsinaista urapolkua. Olen ennemmin tehnyt asioita mitkä ovat sillä hetkellä tuntuneet kiinnostavilta, joissa ole hyvä ja joita tahdon oppia lisää. Tai sitten päinvastoin aina välillä; mennyt täysin epämukavuusalueelleni, saaden rohkeutta ja uusia ajatuksia. On tärkeää tunnistaa myös asioita, jotka ei ole yhtään oma juttu. Sekin selkeyttää elämää. Tärkeintä on muistaa että olemme koko ajan matkalla ja keskellä kehitystä, ei meistä tai suunnitelmistamme kuulukaan tulla valmiita! Mutta ihailen yhtälailla ihmisiä, joilla on ollut pitkän aikaa selkeä haave ja tavoite esimerkiksi tietystä ammatista, ja jota kohti he ovat tehneet valtavasti töitä ja saavuttaneet ne. Olisihan se tietyllä tapaa helpompaa kun tietää mitä tahtoo. Mutta on todella kutkuttavaa kun ei ole itsekään varma millaista elämäni on vuoden tai kahden kuluttua, - aina on lupa vaihtaa suuntaa."Näin upeasti ystäväni tiivisti keskustellessamme urapoluista ja ihmisistä, jotka inspiroivat meitä elämänsä valinnoilla.

Tällainen oivaltaminen pudottaa valtavan taakan monen nuoren harteilta, uskon niin. Yhtä tärkeää kuin tekeminen ja eteenpäin meneminen on myös pysähtyä ja hetken pohtia omia reittejään tähän hetkeen; mitä on koettu? Miksiköhän valitsin tuon asian 2 vuotta sitten? Mitä siitä jäi matkaani? Löysin hyviä pohtimistehtäviä juuri tähän. Toivottavasti niistä on jollekin apua. Visuaalista ihmistä saattaa auttaa myös kollaasin teko. Aseta se näkyville ja mielesi työstää asioita pakottamatta. Tehdään itsellemme töitä, tartutaan mahdollisuuksiin ja annetaan elämän viedä!